Helikopterilentäjä on ammatti, joka yhdistää teknistä osaamista, turvallisuuden tietoisuutta ja loukkaavaa intohimoa ilmaliikenteeseen. Suomessa voit hankkia helikopterilentäjän lupakirjan yksityisiin tai ammatillisiin tarkoituksiin, ja polku opiskelijasta pätevään pilottiin on selkeä vaikka vaativa. Helikopterilentäjä koulutus vaatii sitoutumista, mutta palkkiot voivat olla merkittäviä, niin uran kuin kokemustenkin osalta.
Eri lupakirjatyypit helikopterilentäjille
Suomessa helikopterilentäjän lupakirjoja on kolme päätyyppiä. Kevyiden ilma-alusten lupakirja eli LAPL(H) on aloittelijoille tarkoitettu vaihtoehto, joka mahdollistaa henkilökohtaisen lentämisen pienemmillä koneilla. Yksityislentäjän lupakirja eli PPL(H) on seuraava askel, joka sallii helikopterilla lentämisen muun muassa matkustajien kanssa eikä liity ansiotoimintaan. Ammattilentäjän lupakirja eli CPL(H) avaa ovet ammattilaiseen uraan, ja sen hankkiminen on edellytys, jos tavoitteenasi on työskentely lentäjänä pelastuspalvelussa, lääkärihelikopteritoiminnassa tai muissa ammattilaiseen lentotoimintaan liittyvissä tehtävissä.
Koulutusorganisaatiot ja opiskelupaikat
Suomessa helikopterilentäjät kouluttavat useat organisaatiot, jotka on hyväksytty eurooppalaiselle ilmailuviranomaisen standardeille. Suomen Ilmailuopisto eli SIO Porissa tarjoaa ammattilentäjäkoulutusta, mukaan lukien CPL(H)-koulutusta ja erikoiskoulutusta lääkärihelikopteritoiminnalle. Copterplus Oulussa on hyväksytty koulutusorganisaatio, joka kouluttaa LAPL(H), PPL(H) ja CPL(H) lupakirjoja. Heli-Pilot puolestaan toimii useissa paikoissa, muun muassa Hyvinkäällä, Joensuussa ja Utissa, tarjoten sekä yksityislentäjän että ammattilentäjän koulutuksia.
Mitä koulutus vaatii henkilöltä
Ennen koulutuksen aloittamista on täytettävä joitakin perusvaatimuksia. Vähintään 17-vuotias ikä vaaditaan, jotta voit hakea yksityislentäjän lupakirjaa. Englannin kielen osaaminen on välttämätöntä, sillä ilmailun ammattiterminologia ja viestintä pohjautuvat pitkälti englannin kieleen. Ennen ensimmäistä solo-lentoa tarvitset ilmailulääkärin myöntämän lääkärintodistuksen, joka todistaa sinun olevan fyysisen ja henkisen terveydentilan osalta sopiva lentäjäksi.
Teoriakoulutus on merkittävä osa koulutusprosessia. PPL(H)-koulutukseen sisältyy noin sata tuntia teoriaa, jossa opiskelet muun muassa ilmailumeteorologia, navigaatiota, ilmailulakia, koneen suorituskykyä sekä turvallisuusprotokollaa. Teoriaopinnot suoritetaan joko lähiopetuksena, etäopetuksena tai näiden yhdistelmänä.
Lentokoulutuksen osatekijät ja kesto
Helikopterilentäjän koulutus ei ole vain lentämistä. Se sisältää maalaisen kokoluokan maa-opetusta ja käytännön osaamustehtäviä. Yksityislentäjän koulutukseen sisältyy tyypillisesti vähintään neljäkymmentäviisi lentotuntia, joissa oppii peruskoulutusta ja joissa saavutetaan taito lentää helikopteria itsenäisesti. Ammattilentäjän koulutus vaatii merkittävästi laajemman kokemuksen, sillä CPL(H)-lupakirja edellyttää sataaviisikymmentä lentotuntia sekä laajempaa osaamista erilaisissa lentotilanteissa ja vaativissa olosuhteissa.
Koulutuksessa opet muun muassa normaalia lentokäyttäytymistä, hätätilanteita ja pakkolaskuja sekä erilaisten helikopterityyppien erityispiirteitä. Käytännöllinen harjoittelu on keskeinen osa oppimisprosessia, ja jokainen oppilas käy läpi niin kutsutun yksinlennon, jossa lentää helikopteria ilman ohjaajan apua.
Helikopterilentäjän lisenssin hinta Suomessa
Helikopterilentäjä koulutus on merkittävä investointi. Yksityislentäjän PPL(H)-lupakirjan koulutus maksaa Suomessa tyypillisesti kahdestakymmenestä tuhannesta neljäänkymmeneen tuhanteen euroon riippuen koulutusorganisaatiosta ja koulutuspaikasta. Ammattilentäjän CPL(H)-koulutus on huomattavasti kalliimpaa, sillä se vaatii pitemmän koulutusajan ja edistyneemmän opetuksen.
Hintaan sisältyy tyypillisesti lentotunnit, polttoaineet, teoriakoulutus, tenttien suorittaminen sekä ilmailulääkärin tutkimukset. Jotkut koulutusorganisaatiot tarjoavat rahoitusvaihtoehtoja tai maksusuunnitelmia opiskelijoille, joten kannattaa selvittää kunkin organisaation tarjoamat vaihtoehdot.
Siviilillä helikopterilentäjillä työpaikat
Suomessa on useita organisaatioita, joissa helikopterilentäjä voi työskennellä siviilitehtävissä. FinnHEMS hallinnoi lääkärihelikopteritoimintaa ympäri maata kahdeksassa tukikohdassa, joista kukin palvelee tiettyä alueita Suomen monin päin. Lääkärihelikopterien miehistöön kuuluvat lentäjät, lääkärit, hoitohenkilökunta ja pelastajat, jotka työskentelevät kiireellisissä ensihoitotehtävissä potilaan pelastamiseksi.
Pelastuspalvelut ja pelastusorganiasaatiot käyttävät helikoptereita myös hätätilanteissa ja pelastustoiminnassa. Yksityiset helikopteriyritykset tarjoavat palveluja, jotka vaihtelevat ilmakuvasta ja elokuvituotannosta turismilentoihin ja logistiikkapalveluihin. Joillain helikopterilentäjillä on mahdollisuus työskennellä myös maatalouskoulutustehtävissä.
Hallitukselliset ja sotilaalliset helikopterilentäjät
Puolustusvoimat kouluttavat omaa henkilöstöään sotilaalliset lentäjät. Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljona operoi kuljetushelikoptereita ja kevyitä helikoptereita, joilla suoritetaan puolustuksellisia tehtäviä. Sotilaslentäjien koulutus poikkeaa siviilkoulutuksesta ja sisältää myös sotilaalliset opinnot.
Rajavartiolaitos hallinnoi Vartiolentolaivuetta, jonka tehtäviin kuuluu rajavalvonta, meripelastus, virka-aputehtävät sekä muut valtiollisen viranomaisen ilmailutehtävät. Rajavartiolaitoksen helikopterilentäjät operoi esimerkiksi Super Puma -helikoptereita, joilla voidaan suorittaa pelastus- ja vahtitoimintaa.
Tulevaisuuden näkymät helikopterilentäjän uralle
Helikopterilentäjän ammatti tarjoaa vakaaita uraan näkymät Suomessa erityisesti ensihoitotoiminnan ja pelastuspalveluiden kasvavan kysynnän vuoksi. Helikopterilentäjien osaamista tarvitaan entistä enemmän lääkärihelikopteritoiminnassa, jotta potilaille voidaan tarjota nopeaa apua matkoilla joiden pitkät välimatkat tekevät perinteisen ambulanssitoiminnan haasteelliseksi.
Kansainväliset mahdollisuudet ovat myös olemassa, sillä helikopterilentäjällä on mahdollisuus työskennellä Euroopan eri puolilla euromaisesti tunnustettavan lupakirjan myötä. Tekniikan kehittyminen ja uusien helikopterityyppien käyttöönotto luovat jatkuvasti uusia haasteita ja vaatimuksia helikopterilentäjien osaamiselle.