Rajavartiolaitos Helikopteri – Kalusto ja Toiminta Suomessa
Rajavartiolaitos helikopteri on keskeinen osa Suomen raja- ja meriturvallisuuden ylläpitämistä. Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue operoi 12 helikopteria kolmesta päätukikohdasta ympäri Suomen, ja näillä lennetään vuosittain noin 4 000 lentotuntia erilaisissa tehtävissä.
Helsinki-Vantaa
Helsingin tukikohta sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja vastaa pääkaupunkiseudun sekä Suomenlahden alueen valvonnasta.
Turku
Turun tukikohta on Vartiolentolaivueen päätukikohta ja sijaitsee Turun lentokentän välittömässä läheisyydessä. Tukikohta on parhaillaan laajan uudistuksen kohteena, ja uudet tilat valmistuvat vuonna 2026.
Rovaniemi
Rovaniemen tukikohta palvelee Lapin laajoja maa-alueita ja vastaa rajavalvonnasta sekä etsintä- ja pelastustehtävistä.
Helikopterikalusto ja Tekniset Tiedot
Rajavartiolaitoksen helikopterikalusto koostuu kolmesta päätyyppistä, joilla kullakin on omat erityispiirteensä:
Super Puma (H215)
Super Puma on Rajavartiolaitoksen keskiraskas työjuhta, jota on käytetty Suomessa jo yli kolme vuosikymmentä. Helikopteri nopeus yltää maksimissaan 277 km/h ja matkanopeus on 240 km/h. Toimintamatka on noin 1 000 km, mikä mahdollistaa pitkät pelastustehtävät kaukana rannikolta.
Super Puma lentää miehistöllä, johon kuuluu viisi jäsentä, ja se voi kuljettaa jopa 20 matkustajaa.
Varustus:
- Lääkintä- ja meripelastusvarustus
- Pimeänäkölaitteet
- Lämpökamera
- Etsintätutka
- Kaksi pelastusvinssiä
- Metsäsammutusvälineistö
- Ulkoinen 2 000 litran Bambi Bucket -vesisäiliö
Bell 412
Bell 412 on nelilapainen kaksimoottorinen helikopteri, jota käytetään erityisesti meripelastustehtävissä Rovaniemen tukikohdassa. Helikopteri soveltuu hyvin vaikeisiin sääolosuhteisiin ja vaativiin pelastustehtäviin Lapin alueella.
AW119 Koala
AW119 Koala on yksimoottorinen kevyempi helikopteri, jonka nopeus on 244 km/h ja toimintamatka noin 945 km. Koala-helikoptereita käytetään maa-alueilla valvontaan, rajavartiointiin sekä virka-aputehtäviin poliisille. Helikopteri on hiljaisempi ja taloudellisempi vaihtoehto kevyempiin tehtäviin.
Helikopteri vs Lentokone – Erot ja Edut
Toimintaperiaate ja Nopeus
Kun helikopteri lentää, sen toimintaperiaate eroaa merkittävästi lentokoneesta. Helikopterin keskimääräinen matkanopeus on noin 240–280 km/h, kun taas lentokoneen nopeus on tyypillisesti 850 km/h tai enemmän. Tämä johtuu helikopterin roottorin toimintaperiaatteesta, jossa nostovoima tuotetaan vaakatasossa pyörivällä roottorilla.
Helikopterin Edut
✓ Pystysuora nousu ja lasku
✓ Ei kiitotien tarvetta
✓ Paikallaan pysyminen ilmassa
✓ Ketteryys ahtaissa tiloissa
✓ Täydellinen pelastusoperaatioihin
Helikopterin Haitat
− Monimutkaisempi rakenne
− Hitaampi nopeus
− Suurempi polttoaineen kulutus
Helikopterin suurin etu lentokoneeseen verrattuna on sen kyky nousta ja laskeutua pystysuoraan ilman kiitotietä. Helikopteri voi myös pysyä paikallaan ilmassa ja toimia ketterästi ahtaissa tiloissa, mikä on välttämätöntä pelastusoperaatioissa merellä, saaristossa tai vuoristomaastossa.
Rajavartiolaitos Helikopterin Tehtävät
Rajavartiolaitoksen helikopterit hoitavat monipuolisia tehtäviä:
Meripelastus
Hätään joutuneiden alusten ja ihmisten pelastaminen mereltä
Rajaturvallisuus
Maa- ja merajavalvonta sekä laittoman maahantulon estäminen
Etsintätehtävät
Kadonneiden henkilöiden etsintä maalla ja merellä
Virka-apu
Tukitehtävät poliisille ja muille viranomaisille
Metsäpalojen sammutus
Vesipommitukset metsäpalojen torjunnassa
Sairaankuljetus
Kriittiset kuljetustehtävät saariston ja syrjäseutujen alueilla
Pelastuslaitos Helikopteri – Yhteistyö ja Koordinointi
Yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa
Vaikka rajavartiolaitos helikopteri ei ole sama asia kuin pelastuslaitos helikopteri (FinnHEMS), toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Rajavartiolaitoksen helikopterit tukevat pelastuslaitoksen toimintaa erityisesti merellä, saaristossa ja vaikeapääsyisillä alueilla, joissa maalla tai vedessä kulkevat pelastusyksiköt eivät pääse riittävän nopeasti.
Historiallisia Pelastustehtäviä
Super Puma -helikopterit ovat osoittaneet arvonsa lukemattomissa pelastustehtävissä, tunnetuimpana autolautta Estonian uppoamisessa vuonna 1994, jolloin kymmenet veden varaan joutuneet matkustajat pelastettiin.
Myös Tammelan laajoissa metsäpaloissa vuonna 1997 Super Pumat toimivat sammutustöissä.